Job 30:21 Cross References - Finnish

²¹ Sinä olet muuttunut minulle hirmuiseksi, ja vainoot minua kätes voimalla.

⁹ Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;

²⁰ Minä olen syntiä tehnyt; mitä minun pitää sinulle tekemän, o sinä ihmisten vartia? miksis minun teit sinulles loukkaukseksi ja itselleni kuormaksi? ²¹ Ja miksi et minun pahaa tekoani anna anteeksi ja ota pois minun vääryyttäni? Sillä nyt pitää minun makaaman mullassa: ja jos minua aamulla etsit, niin en minä enää ole.

³ Onko sinulla ilo siitä, ettäs väkivaltaa teet, ja hylkäät minun, joka käsialas olen, ja annat jumalattomain aivoitukset kunniaan tulla?

¹⁴ Jos minä pahaa teen, niin sinä kohta havaitset, ja et jätä minun pahaa tekoani rankaisemata. ¹⁵ Jos minä olen jumalatoin, voi minua! jos minä olen hurskas, niin en minä kuitenkaan uskalla nostaa ylös päätäni. Minä olen täynnä ylönkatsetta, katsos minun viheliäisyyttäni. ¹⁶ Noustessa sinä ajat minua takaa niinkuin jalopeura, ja taas ihmeellisesti minun kanssani menettelet. ¹⁷ Sinä uudistat todistukses minua vastaan, ja vihastut kovin minun päälleni. Minua vaivaa yksi toisensa jälkeen niinkuin sota.

²⁵ Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta? ²⁶ Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä. ²⁷ Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani; ²⁸ Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.

⁹ Hänen vihansa repäisee minun, ja joka minua vihaa, kiristelee hampaitansa minun päälleni; ja minun viholliseni silmät kiiluvat minun päälleni. ¹⁰ He ammottivat suunsa minua vastaan, ja ovat minua häpiällisesti poskelle piesseet: he ovat sammuttaneet vihansa minun päälleni. ¹¹ Jumala on minun hyljännyt väärille, ja antanut minun tulla jumalattomain käsiin. ¹² Minä olin rauhassa, vaan hän on minun murentanut, hän on tarttunut minun kaulaani, ja särkenyt minun, ja pannut minun hänellensä maaliksi. ¹³ Hänen ampujansa ovat piirittäneet minun: hän on reväissyt minun munaskuuni, eikä säästänyt: hän on vuodattanut minun sappeni maan päälle: ¹⁴ Hän on haavoittanut minun yhdellä haavalla toisen perään: Hän karkasi minun päälleni niinkuin joku väkevä.

⁶ Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa. ⁷ Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta. ⁸ Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni. ⁹ Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.

²² Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?

⁶ Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

⁷ Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane? ⁸ Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun? ⁹ Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? Sela!

¹³ Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.

¹⁴ Kaikki sinun rakastajas unhottavat sinun, ja ei kysy sinua; sillä minä olen lyönyt sinua, niinkuin vihollista armottomalla kurituksella, suurten pahaintekois tähden ja raskasten synteis tähden.

⁶ Nöyryyttäkäät siis teitänne Jumalan väkevän käden alle, että hän teitä ajallansa korottais.