Bible verses about "sheperd" | FinnishPR

² kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, ³ ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, ⁴ niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

¹⁵ vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,

¹ Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut, ² viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi, ³ taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi, ⁴ mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille. ⁵ Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta ⁶ ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa. ⁷ Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin. ⁸ Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta, ⁹ sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi. ¹⁰ Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu. ¹¹ Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi; ¹² nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; ¹³ me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla; ¹⁴ heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" - ¹⁵ Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa. ¹⁶ Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta. ¹⁷ Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan: ¹⁸ omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä. ¹⁹ Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen. ²⁰ Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla; ²¹ meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo: ²² Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa? ²³ Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne. ²⁴ Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut, ²⁵ vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini, ²⁶ niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte; ²⁷ kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus. ²⁸ Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä. ²⁹ Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa ³⁰ eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, ³¹ saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan. ³² Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa. ³³ Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

¹ "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. ² Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. ³ Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. ⁴ Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. ⁵ Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä." ⁶ Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti. ⁷ Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. ⁸ Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. ⁹ Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. ¹⁰ Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. ¹¹ Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. ¹² Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. ¹³ Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. ¹⁴ Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, ¹⁵ niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. ¹⁶ Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. ¹⁷ Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. ¹⁸ Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni." ¹⁹ Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden. ²⁰ Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?" ²¹ Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?" ²² Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. ²³ Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä. ²⁴ Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan." ²⁵ Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. ²⁶ Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. ²⁷ Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. ²⁸ Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. ²⁹ Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. ³⁰ Minä ja Isä olemme yhtä." ³¹ Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet. ³² Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?" ³³ Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi". ³⁴ Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? ³⁵ Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli-ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin- ³⁶ niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'? ³⁷ Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. ³⁸ Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä." ³⁹ Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä. ⁴⁰ Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä. ⁴¹ Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta". ⁴² Ja monet siellä uskoivat häneen.

¹ Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. ² Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. ³ Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. ⁴ Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. ⁵ Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. ⁶ Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.